Kotikissan unet

Toinen kissoista tulee viereeni sänkyyn päiväunille. Se on yksinäinen, toinen on kaikki päivät pihamaalla kuljeskelemassa. Tämä päiväunikissa ei uskalla talon ulkopuolelle – kerran ensimmäisinä päivinä suljin ulko-oven sen perästä, kun se tuli rohkeamman seuraksi portaille nuuhkimaan ulkoilmaa. Pieni tassu alkoi heti raapia ovea hädissään. Tämä kissa on Beth-kissa, joka joutuu asumaan Jo-kissan kanssa. Pysyn sen kanssa sängyssä monta tovia ja rauhoittelen sitä: en minäkään olisi halunnut lähteä kotoa.

Kissa on asunut tässä talossa koko ikänsä. Kuinka vanha tämä talo mahtaa olla – yksikerroksiset ikkunat eivät enää liu’u kiskoillaan, kylpyhuoneen kaappien ovissa on vaaleansininen maali, joka hieman halkeilee. Meidän yläpuolellamme ikkunan takana kohoavat ihmeelliset pihapuut, kaikenlaiset: havupuut, pähkinäpuut, tammet. Ne ovat kymmeniä vuosia seisseet tällä paikalla. Nämä pienet, ohutseinäiset talot ovat pujottautuneet niiden väliin, kylki toistensa kylkeä vasten niin,että naapurin on illalla vedettävä verho keittiönikkunan eteen unohtaakseen, että seisomme aivan vierekkäin tiskaamassa. Yliopiston lehti kertoo: vielä vuonna 1850 täällä vaelsivat intiaanit, karhut ja puumat. Yliopistolta tullessa selän taakse jäävät pilvenpiirtäjien hahmot – vähän matkan päässä on puisto, jossa valtavat puut keräävät alleen usvaa ja utuista valoa. Voi kuvitella jäävänsä sinne, nukahtavansa hiljaisuuteen järviruo’on keskelle ja herätä vasta, kun jokin amerikkalainen käärme pistää ihoa.

Kun kävelen jyrkkää mäkeä ruokakauppaan tai istun bussissa silloilla matkalla keskustaan, näen vuoret. Silloin ikävä kotiin ei ole niin kipeä. Tämä kaupunki, tämä pilvenpiirtäjien ympärille leviävä pienten talojen meri ei olekaan loputon, vaan molemmin puolin vuoret rajaavat sitä. Tässä maan kolkassa seistessä pieni ihminen voi nähdä molemmin puolin nuo vuoret, jotka kartalla näyttivät niin suurilta. Siinä ne ovat, ja jonkin matkan päässä niistä ovat koko tämän maan ääret. Jos Amerikalla on loppunsa, ei Suomikaan ole niin kaukana, kuin pelkäsin.